Läheinen mukaan kuntoutukseen?

Artikkeli on julkaistu aiemmin Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen Kunto-lehdessä 2021, s. 12-13.

Kun ihminen sairastuu pitkäaikaiseen ja usein ennakoimattomaan sairauteen, se vaikuttaa koko lähipiiriin. Läheisen osallistuminen kuntoutukseen tukee sairastavaa ja läheistä yhdessä pärjäämään sairauden kanssa. Kysyimme fysioterapeutti Minna Herttolinilta ja sairastavan läheiseltä Mari Pirilältä, mitä hyötyjä kuntoutukseen osallistumisesta on.

Läheinen jää usein lääketieteellisen ja kuntoutukseen liittyvän tiedon ulkopuolelle

Herttolin kannustaa läheistä mukaan fysioterapiaan, koska yleensä silloin läheisen tietämys ja ymmärrys sairastavan tilanteesta lisääntyy.

– Olen kohdannut tilanteita, joissa kuntoutuja käy esimerkiksi fysioterapiassa, mutta läheinen ei tiedä, mitä siellä tehdään tai millaisia kotiharjoitteita ja toimintoja arjessa olisi hyvä tehdä kuntoutumisen tueksi. Kun läheinen on mukana kuntoutuksessa, hän pystyy tukemaan siinä paremmin ja myös oppii uutta sairaudesta, hoidosta, kuntoutujan kokonaistoimintakyvystä sekä erilaisista kuntoutuksen vaihtoehdoista, Herttolin kertoo.

Läheinen tunnistamassa arjen haasteita ja oppimassa uutta

Kuntoutuksessa etsitään yhdessä keinoja, joiden avulla arjesta selviydytään paremmin. Läheinen on saattanut huomata asioita, joita kuntoutuja itse ei ole tiedostanut, eikä siksi osaa ottaa niitä esiin keskustelussa.

– Läheisen mukana ollessa pystytään reagoimaan paremmin esimerkiksi kotona tai muuten arjessa vastaan tuleviin haasteisiin.

Usein kuntoutuksessa työstetään tai opetellaan myös vaativia tai monimutkaisia asioita. Silloin on parempi, että oppijoita on kaksi.

– Ihmiset sisäistävät ja muistavat asioita eri tavoin, eli jatkossa on kaksi muistajaa enemmän, Herttolin lisää.

Herttolin työskentelee muun muassa aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kommunikaatioon painottuvilla parikursseilla. Erityisesti kommunikaatiovaikeuksien yhteydessä omaisen osallistuminen onkin ollut tarpeen.

– Usein kuntoutuksessa keskustellaan paljon kuntoutujan elämään ja selviytymiseen liittyvistä asioista. Jos kuntoutuja ei itse pysty kertomaan kaikkea, on läheinen pystynyt kertomaan asioita tarkemmin, kuvaa Herttolin.

”Kuntoutusjakso oli silmiä avaava ja opettavainen”

Mari Pirilä on osallistunut MS-tautia sairastavan puolisonsa mukana Maskussa järjestettyyn kuntoutukseen. Arkielämä on aika hektistä ja Pirilä tunnustaa unohtavansa välillä, että puolisolle arjen haasteista selviytyminen on vaikeampaa kuin hänelle itselleen.

– Kuntoutus oli itselleni muistutus toisen tilasta ja myös siitä, että vaikka asiat menisivät sairauden suhteen huonompaan suuntaan, saamme tarvittaessa tukea ja apuja selviytymiseen, Pirilä kuvailee.

Hän kertoo, että kuntoutusjaksolla tulee paljon uutta asiaa, joten oli hyvä, että mukana oli ylimääräinen korvapari kuulemassa vinkkejä ja oppeja parempaan arkeen.

– Kuntoutuksessa käsiteltiin myös paljon asioita, joista puolisoni ei ehkä ole osannut kotona kertoa tai en ole itse tajunnut, että jotkin oireet kuuluvat sairauteen. Lisäksi käsiteltiin aiheita, joista on muuten vaikea puhua. Kannattaa ehdottomasti hakea mukaan, Pirilä kannustaa.

Mihin Maskun kuntoutuspalveluihin läheinen on tervetullut?

Osaan Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen palveluista voi osallistua sairastavan tai vammautuneen lisäksi myös hänen läheisensä. Jotta läheinen voi osallistua moniammatilliseen yksilökuntoutukseen, tulee suositus omaisen jaksosta löytyä B-todistuksesta tai kuntoutussuunnitelmasta. Osa diagnoosikohtaisista kursseista järjestetään parikursseina. Näiden lisäksi joillain kursseilla on läheisen osuus. Avoterapiakäynneille läheinen voi osallistua aina, kun se on kuntoutujan kannalta tarkoituksenmukaista.