Maskun MS-kurssit ovat vertaansa vailla

”Yliopisto omaan sairauteen” on pitkäjänteisen ja uraauurtavan kehitystyön tulosta

Artikkeli on julkaistu aiemmin Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen Kunto-lehdessä 2021, s. 14-15.

Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen toteuttamat Kelan MS-kurssit kuuluvat kiistatta valtakunnan parhaimmistoon. Niiden juuret ovat pitkällä Neuroliiton, aikaisemmalta nimeltään MS-liiton, historiassa. Tänä päivänä kurssit tunnustetaan tavanomaisesta poikkeavaksi lisälaatunsa ansiosta.

Kuntoutuskeskus aloitti toimintansa vuonna 1988, mutta jo sitä ennen liitto oli järjestänyt sopeutumisvalmennuskursseja eri puolilla Suomea. Maskussa ylilääkäri Juhani Ruutiainen, kuntoutussuunnittelija Anne Huuskonen, fysioterapeutti Marja Ylikylä sekä lähihoitaja Pirkko Hurmerinta ovat esimerkkejä työntekijöistä, jotka toteuttivat aikanaan kursseja ja kuuluvat edelleen kuntoutuskeskuksen osaavaan ja kokeneeseen henkilöstöön.

– Toteutimme pitkään lähes 20 Kelan kolmiviikkoista sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssia vuodessa. Kursseille oli jonoa, ja ne täyttyivät poikkeuksetta viimeistä paikkaa myöten. Ei ihme – vastasihan toteutuksesta liiton oman kuntoutuskeskuksen osaava, moniammatillinen työryhmä, kuntoutuskeskuksen johtaja Päivi Hämäläinen kertoo.

Moniammatillista kehitystyötä

Kurssien sisältöä on kehitetty vuosien varrella monin tavoin. Kuntoutuskeskuksen uroterapeutti sekä lantionpohjafysioterapeutit ovat aikanaan tehneet uraauurtavaa työtä seksuaalisuuden huomioimiseksi ja suolen- ja rakontoiminnan häiriöiden tunnistamiseksi sekä hoidon kehittämiseksi.

Fysioterapeutit ovat kehittäneet MS-tautia sairastaville sopivaa voima- ja kestävyysharjoittelua sekä muun muassa uupumuksen hallintaa tukevaa liikuntareseptiä ja psykologit MS-taudin sopeutumishaasteiden puheeksi ottamista tukevan sovapelin. Neuropsykologit ovat perehtyneet MS-tautiin liittyviin kognitiivisiin haasteisiin ja niiden selättämiseen.

Kuntoutuskeskuksen neurologeilla on aina ollut viimeisin tieto MS-taudin lääkehoidosta ja sosiaalityöntekijät, toimintaterapeutit, puheterapeutit ja ravitsemusterapeutti ovat kukin tuoneet osansa kurssisisältöön.

– Sairastavat ovatkin antaneet kursseille tunnustusta niiden kattavuudesta ja asiantuntevuudesta, muun muassa kutsumalla niitä oman sairautensa tuntemisen yliopistoksi, Hämäläinen kuvaa.

Eturintamassa kansainvälisillä areenoilla ja tutkimustyössä

MS-tautiin liittyvä näkymätön haitta ja sairastavan aktiivisuuden ja osallisuuden tukeminen huomioitiin kuntoutuskeskuksen MS-kursseilla paljon ennen muita. Kurssien monipuolisuutta ihasteltiin ympäri Eurooppaa, ja kuntoutuskeskuksen työntekijät olivat tuttuja esiintyjiä eurooppalaisen Rehabilitation in Multiple Sclerosis (RIMS) organisaation vuosittaisissa konferensseissa.

– Kuntoutuskeskuksen historiassa on valmistunut myös melkoinen määrä opinnäytetöitä, kaksi väitöskirjaa ja kansallisia sekä kansainvälisiä julkaisuja MS-taudin kuntoutukseen liittyen.

Kelan päätös järkytti 2010-luvulla

Muutos Kelan kuntoutuspalvelujen kilpailutuksessa 2010-luvun alkupuolella merkitsi tuolloin loppua vajaalle 20 vuosittaiselle MS-kurssille Maskussa. Tieto siitä, ettei kuntoutuskeskus pärjännyt hintakilpailussa oli shokki henkilöstölle, joka oli tehnyt yli 20 vuotta työtä MS-kurssien kehittämiseksi. Suuri järkytys se oli tietenkin myös MS-tautia sairastaville.

– Tilanne muuttui taas muutaman vuoden jälkeen, kun kuntoutuskeskus sai toteutettavakseen pienen määrän MS-kursseja. Uudet kurssit olivat kestoltaan lyhyempiä, jaksotettuja ja sisällöltään karsittuja. Osa niistä toteutettiin avomuotoisesti, lähellä kotia, käyntikertoina noin kerran viikossa. Sittemmin Kelan avomuotoiset kurssit poistuivat valikoimasta, koska MS-tautia sairastavat eivät kokeneet niitä omikseen eikä hakijoita niille ollut, Hämäläinen kiteyttää.

Kelan auditoinnissa osaamiselle ja kokemukselle tunnustusta

Jäljelle oli jäänyt kaipaus Maskun vertaansa vailla olevista MS-kursseista, johon on Kelalta saatu mahdollisuus taas vastata. Vuoden 2020 alusta kuntoutuskeskuksella on ollut sopimus Kelan kanssa viidestä 15 vuorokauden mittaisesta MS-kuntoutuskurssista, kolmesta viiden vuorokauden mittaisesta MS-sopeutumisvalmennuskurssista ja yhdestä ruotsinkielisestä viiden vuorokauden mittaisesta sopeutumisvalmennuskurssista vuodessa.

Kuntoutuskursseille Kela määritteli kokeiluluonteisesti lisälaatua osoittavat tekijät. Tällaisia ovat muun muassa kouluttautuminen toimintakyvyn ICF-järjestelmään sekä GAS-menetelmää hyödyntävään tavoitteen asetteluun, uroterapeutin ja neuropsykologin osallistuminen kuntoutus-ohjelman tuottamiseen sekä tilojen soveltuminen liikuntarajoitteisille ja turvarannekkeen käyttömahdollisuus. Laatutekijöiden täyttyminen tulee varmistaa Kelalle puolivuosittain.

– Ensimmäinen auditointi lisälaadun varmistamiseksi on jo suoritettu menestyksekkäästi ja erinomaisessa yhteistyössä. Maskun erityisenä vahvuutena auditoijat nostivatkin esiin kuntoutuskeskuksen osaamisen ja kokemuksen. Ja se on kiistatta kuntoutuskeskuksen todellinen vahvuus – erinomaiset, vertaansa vailla olevat kokeneet ja koulutetut työntekijät, jotka osaavat kuunnella sairastavan tarpeita, Hämäläinen toteaa.