Moniammatillisuus Maskun vahvuus MS-taudin kuntoutuksessa
24.2.2022
Artikkeli on julkaistu aiemmin Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen Kunto-lehdessä 2022, s. 4–5.
Maskun kuntoutuskeskuksessa kuntoutuja saa apua useilta eri alojen ammattilaisilta. Kuntoutuksen positiiviset vaikutukset voivat näkyä pitkään.
Maskun kuntoutuskeskus tarjoaa kuntoutujille avoja laitoskuntoutusta. Avokuntoutuksessa kuntoutuja käy kuntoutuskeskuksessa lähetteensä mukaisissa terapioissa, mutta ei yövy. Laitoskuntoutuksessa kuntoutuja yöpyy keskuksessa ennalta sovitun ajan ja saa kuntoutusta useita tunteja päivässä.
– Keskeistä laitoskuntouksessa on sen moniammatillisuus: kuntoutuja tapaa laajasti eri alojen asiantuntijoita ja terapia-ammattilaisia, summaa Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen fysioterapeutti Anders Romberg laitoskuntoutuksen vahvuuksia. Laitoskuntoutuksessa kuntoutuja huomioidaan kokonaisuutena. Kuntoutusjakso sisältää sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista kuntoutusta eri ammattilaisten ja muiden kuntoutujien kanssa.
Kuntoutus voi sisältää esimerkiksi toimintaterapeutin, puheterapeutin, fysioterapeutin, sosiaalityöntekijän, psykologin ja neurologin tapaamiset. Terapian sisältö riippuu valitusta kuntoutusmuodosta: yksilöllisessä avoterapiassa kuntoutuja tapaa lähetteensä mukaiset terapeutit yksin, ryhmäterapiassa koko ryhmä tapaa laaja-alaisemmin ammattilaisia.
Kuntoutusjakso tukee elämäntapojen muutoksessa
Laitoskuntoutuksen vaikutukset tuntuvat kuntoutujan elämässä pitkään, mutta sen toimivuus riippuu paljon yksilöllisistä lähtökohdista ja tarpeista sekä oireista ja haitta-asteesta.
– Laitoskuntoutukseen kannattaa hakeutua, kun sairauden kanssa on ehtinyt jo elää hetken. Kun kuntoutujalle syntyy kysymyksiä ja mietteitä sairaudesta,
on hyvä punnita mahdollisuutta laitoskuntoutukseen, ohjeistaa Romberg.
Laitoskuntoutusjaksot vaihtelevat kestoltaan ja kuntoutuskursseja on monentyyppisiä. Ensimmäiseksi kuntoutuja voi hakeutua sopeutumiskurssille, joka järjestetään ryhmäkuntoutuksena. Sairauden edetessä ja tilanteen muuttuessa voi yksilöllinen harkinnanvarainen kuntoutus olla paras vaihtoehto.
Harkinnanvaraisen yksilöllisen kuntoutusjakson kesto on tyypillisesti 5+11 vuorokautta, eli ensin kuntoutuskeskuksessa vietetään viisi päivää, mitä seuraa muutaman kuukauden mittainen välijakso kotioloissa. Välijakson jälkeen keskukseen palataan yhdeksitoista vuorokaudeksi. Millaisia vaikutuksia tällaisilla jaksoilla voidaan saada aikaan?
– Fyysisessä toimintakyvyssä ei suurta muutosta tapahdu pelkästään suhteellisen lyhyiden jaksojen kuluessa, mutta kuntoutuja saattaa esimerkiksi aktivoitua liikkumaan aktiivisemmin. Ohjeet voivat auttaa elämäntapamuutokseen, mikä lievittää uupumusta ja auttaa esimerkiksi painonhallintaan, vaikka ensisijaisena lähtökohtana ei ole tarkoitus laihtua. Tavoitteena on yleisesti terveellisten elämäntapojen omaksuminen, kertoo Romberg.
Vertaistuen merkitys on suuri
Kuntoutuksen hyödyllisyyteen vaikuttaa kuntoutuksen tyyppi sekä se, missä vaiheessa sairaus on. Varhaisessa vaiheessa hyödyt voivat olla laajaalaisempia ja pitkäkestoisempia. Laitoskuntoutuksen yhteydessä on korostettava myös vertaistuen merkitystä. Moni sairastunut tuntee olevansa yksin sairautensa kanssa ja laitoksessa pääsee tapaamaan samassa tilanteessa olevia.
– Sairaudesta keskusteleminen ja oireiden pukeminen sanoiksi on suuri helpotus monelle sairastuneelle. Molemminpuolinen ymmärrys ja elämäntilanteen reflektointi vertaisten kanssa antaa hyödyllisiä, uusia näkökulmia sairastuneelle, sanoo Romberg.
Romberg muistuttaa, että Maskun kuntoutuskeskuksen kursseilla otetaan huomioon myös sairastuneiden läheiset. Osallistuminen kurssien läheisten jaksolle auttaa läheisiä ymmärtämään sairauden kanssa elävää. Samalla läheiset saavat asianmukaista tietoa ja neuvoja arjen kulun helpottamiseksi.
Asiantuntijoilta vaaditaan omistautumista
Jotta kuntoutus olisi vaikuttavaa, tarvitaan asiantuntijan erityisosaamista ja omistautumista.
– Asiantuntijalta vaaditaan, että tämä on perehtynyt erilaisiin sairauksiin, myös harvinaisempiin. Tietojen ja oman osaamisen päivittäminen on tärkeää. Päivittäisessä työssä kuntoutujan kokonaisvaltainen huomiointi on keskeistä eli ei saa poissulkea kuntoutujan muita oireita, jotka eivät johdu sairaudesta, Romberg pohtii ja lisää:
– Realistisuus on tärkeää. On tärkeää tiedostaa, että parantamaan ei kyetä, mutta elämää voidaan helpottaa ja opettaa elämään täyttä elämää sairauden kanssa. Kuntoutujan kanssa pelisilmän on oltava kunnossa: ei katsota pelkästään yksittäistä oiretta, vaan otetaan huomioon kokonaistausta.
Avoimin mielin kuntoutukseen
Laitokseen tulevan kuntoutujan kannattaa varsinkin ensimmäisellä kerralla huomioida, että laitoskuntoutus voi toisinaan aikaansaada alkuun ”kulttuurisokkia”. Päivät ovat tarkkaan ohjelmoituja ja kuntoutujalta kysellään paljon asioita.
– Alku on toisinaan raskas, mutta lopussa kiitos seisoo. Kuntoutuskurssit pyritään järjestämään siten, että kursseilla on samanikäisiä ja samassa tilanteessa olevia henkilöitä, neuvoo Romberg.
Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen vahvuuksia ovat ehdottomasti kokemus ja tietotaito, jota henkilökunnalle on kerääntynyt roppakaupalla. Romberg itse on toiminut alalla ja kuntoutuskeskuksessa jo 80-luvulta lähtien.
– Tieto auttaa sairastuneita ymmärtämään esimerkiksi oireitaan ja täten vahvistaa hallinnan tunnetta. Kuntoutuskeskuksen moniammatillisuus auttaa hoitamaan laaja-alaisia ja hankaliakin oireita. Maskussa on tehty alusta lähtien kansainvälisestikin huippuluokkaa olevaa tutkimustyötä erityisesti MS-tautiin liittyen. Kiinnostusta oman tiedon ja taidon kehittämiseen on runsaasti, mikä näkyy esimerkiksi opinnäytetöissä, joita terapeutit ovat tehneet runsaasti, Romberg kertoo.